Neuvottelukunta pitää rekisterin alkutaipaletta onnistuneena ja ehdottaa kehitystoimia
Vuonna 2024 käyttöön otettu avoimuusrekisteri on avoimuusrekisterin neuvottelukunnan mukaan lisännyt vaikuttamistyön läpinäkyvyyttä. Neuvottelukunta on tehnyt kolmivuotisen kautensa päätteeksi kannanoton, jossa se tiivistää näkemyksensä rekisterin alkutaipaleesta ja kehittämistarpeista.
Neuvottelukunnan mielestä rekisterin valvojana toimiva VTV on hoitanut uudet tehtävänsä asiantuntevasti ja kuuntelevalla otteella. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että ilmoitusvelvollisille annettavaa neuvontaa ja ohjausta voidaan jatkaa riittävillä resursseilla myös tulevaisuudessa.
Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että avoimuusrekisterin ensivaiheen vaikutuksia ja kehittämistarpeita arvioidaan jo tällä hallituskaudella. Lisäksi neuvottelukunta kehottaa arvioimaan, voisiko rekisterin käyttöä laajentaa muille hallinnon tasoille, esimerkiksi kuntiin ja hyvinvointialueille tai valtion virastoihin.
Tietojen ilmoittamista avoimuusrekisteriin tulisi neuvottelukunnan mukaan helpottaa ja yksinkertaistaa. Lisäksi viranomaisten dokumentointikäytäntöjä tulisi kehittää järjestelmällisemmiksi ja rajapintojen tietoja yhdistää, jos se vain on mahdollista.
Lue koko kannanotto alta.
Avoimuusrekisterin neuvottelukunnan kannanotto 12.3.2026:
Avoimuusrekisteri on lisännyt vaikuttamistyön läpinäkyvyyttä – neuvottelukunta korostaa tarvetta seurata rekisterin toimivuutta ja kehittämistarpeita
Avoimuusrekisterisääntelyn päämääränä on edistää läpinäkyvää, vastuullista ja luotettavaa lobbausta sekä monipuolistaa yhteiskunnallista vuoropuhelua päätöksentekijöiden ja vaikuttajatahojen välillä. Kahden vuoden aikana avoimuusrekisteri on lisännyt vaikuttamistyön avoimuutta ja tuonut esiin virallisten kuulemisten ulkopuolella tapahtuvaa vaikuttamista. Maaliskuussa 2026 rekisterissä on 1 215 organisaatiota, ja sinne on tehty 4 494 toimintailmoitusta, mikä osoittaa ilmoitusvelvollisten sitoutumista lobbauksen avoimuuteen.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on hoitanut uudet tehtävänsä asiantuntevasti ja kuuntelevalla otteella. Jotta tehokasta neuvontaa ja ohjausta ilmoitusvelvollisille voidaan jatkaa, sille tulee turvata riittävät resurssit myös tulevaisuudessa. Sääntelyn hyväksyttävyyden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki ilmoitusvelvolliset noudattavat raportointivelvoitteitaan huolellisesti ja että väärinkäsityksistä, tahattomuudesta tai huolimattomuudesta johtuvat laiminlyönnit ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti.
Eduskunta totesi lakia hyväksyessään, että avoimuusrekisterilain soveltamista eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaan vaikuttamistoimintaan on seurattava ja kokemusten perusteella arvioitava mahdollisuudet laajentaa soveltamisalaa muille hallinnon tasoille, esimerkiksi kuntiin ja hyvinvointialueille tai valtion virastoihin. Avoimuusrekisterin neuvottelukunta pitää tärkeänä, että soveltamisalan laajentamisen edellytyksiä arvioidaan huolellisesti ja mahdolliset laajennukset tehdään laajapohjaisesti valmistellen sekä riittävällä siirtymäajalla. Samalla on arvioitava tarkoin soveltamisalaan mahdollisten tehtävien muutosten hallinnollinen taakka ilmoitusvelvollisille.
Eduskunta korosti lisäksi, että avoimuusrekisterilain toimivuutta ja vaikutuksia on seurattava kattavasti, kiinnittäen erityistä huomiota muun muassa ilmoitusvelvollisuuteen, sen rajoihin, ilmoitettaviin tietoihin, ilmoitusmenettelyyn sekä sanktiojärjestelmään. Lisäksi tulee tarkastella sääntelyn vaikutuksia kansalaisyhteiskunnan ja yritysten yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja vaikuttamiseen. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että avoimuusrekisterin ensivaiheen vaikutuksia ja kehittämistarpeita arvioidaan jo tällä hallituskaudella. Neuvottelukunta myös toivoo, että avoimuusrekisterin pidempiaikaisempia vaikutuksia lobbaukseen ja suomalaiseen päätöksentekoon tutkittaisiin.
Avoimuusrekisteri on lisännyt ilmoitusvelvollisille hallinnollista työtä. Järjestelmän teknisessä kehittämistyössä tulisi pyrkiä tämän työn yksinkertaistamiseen ja suoraviivaistamiseen. Vaikuttamisaiheiden nimeämiskäytäntöä on tarpeen ohjeistaa nykyistä selkeämmäksi. Lisäksi on tarkoin seurattava, miten vaikuttamistoiminnan ja siihen liittyvän neuvonnan taloudellisten tietojen keruu ja raportointi toteutuvat VTV:n antaman määräyksen mukaisesti.
Viranomaisten sidosryhmäyhteistyön dokumentointikäytäntöjä tulisi tarkentaa ja järjestelmällistää. Neuvottelukunta esittää selvitettäväksi, voitaisiinko eduskunnan, valtioneuvoston ja avoimuusrekisterin välisiä rajapintoja kehittää siten, että tiedot olisivat koottavissa yhteen ja saatavilla keskitetysti yhdeltä verkkosivustolta.
Neuvottelukunnan vastuulla on lain mukaan seurata avoimuusrekisterin toimintaa, esittää kehittämisehdotuksia sekä toimia lakia koskevien sidosryhmien (ilmoitusvelvollisten, tutkijoiden ja viranomaisten) virallisena yhteistyöfoorumina. Neuvottelukunnan ydintehtävänä on lisäksi hyvän edunvalvontakulttuurin edistäminen. Hyvän edunvalvontatavan suosituksiin, jotka neuvottelukunta hyväksyi toukokuussa 2024, on sitoutunut 1 017 ilmoitusvelvollista.
Neuvottelukunnan ensimmäistä kolmivuotista toimikautta voidaan pitää onnistuneena. Se seurasi aktiivisesti lain toimeenpanon edistymistä, laati hyvän edunvalvontatavan suositukset ja kokosi avoimuusrekisterin eri sidosryhmät yhteen. Jatkossa neuvottelukunnan asemaa on tarkoituksenmukaista kehittää, jotta se pystyy laissa määriteltyjen tehtävien lisäksi edistämään laajemmin vaikuttamistoiminnan ja päätöksenteon avoimuutta ja eettisyyttä.
Avoimuusrekisterin neuvottelukunta hyväksyi kannanoton kokouksessaan 12.3.2026. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) ja valtiovarainministeriön edustajat jättäytyivät kannanoton ulkopuolelle.