Mitä avoimuusrekisteriin ilmoitetut tiedot kertovat lobbauksesta?

Avoimuusrekisteri vahvistaa julkisuusperiaatteen toteutumista lobbauksen osalta kolmella tavalla. Ensinnäkin avoimuusrekisteri laajentaa julkisuusperiaatteen koskemaan myös sellaista eduskunnan ja ministeriöiden toimintaa, josta ei välttämättä synny asiakirjaa. Tällainen epävirallisempi, verkostomaisempi ja suhdetoimintaan liittyvä yhteydenpito, jota vaikuttamistoiminnassa keskeisesti hyödynnetään, on avoimuusrekisterin myötä selkeästi julkisuusperiaatteen piirissä. (HE 98/2022.)

Toiseksi avoimuusrekisteri mahdollistaa myös entistä paremmin julkisuuslain mukaisten tietopyyntöjen tekemisen viranomaisten suhdetoimintaan liittyen, sillä tietopyynnön tekijän on avoimuusrekisterin tarjoamien tietojen perusteella helpompaa kohdistaa tietopyynnöt oikeaan asiakirja-aineistoon. (HE 98/2022.)

Kolmanneksi avoimuusrekisteri tuo poliittiset päätöksentekijät ja näiden avustajakunnan yhä vahvemmin julkisuusperiaatteen piiriin. Tämä parantaa kansalaisten mahdollisuutta seurata poliittisen päätöksenteon ympärillä käytävää vuoropuhelua. (HE 98/2022.)

Mitä tietoa avoimuusrekisteristä voi hakea?

Avoimuusrekisterissä ilmoitetaan lobbauksesta aiheittain. Kunkin aiheen yhteydessä ilmoitetaan jokainen henkilö, eli vaikuttamistoiminnan kohde, joihin yhteydenpitoa aiheen tiimoilta on ollut avoimuusrekisterilaissa määritellyllä puolen vuoden raportointijaksolla (joko 1.1.–30.6. tai 1.7.–31.12.). Jokaisen lobbauksen kohteen yhteydessä ilmoitetaan pääasiallinen tapa, jolla häneen on oltu yhteydessä.

Aiheiden lukumäärä kertoo, kuinka monesta eri aiheesta organisaatio on kyseisellä raportointijaksolla pyrkinyt vaikuttamaan. Kohteiden määrä yhden aiheen kohdalla kertoo, kuinka moneen kohteeseen on vaikutettu kyseiseen aiheeseen liittyen raportointijakson aikana. Tapa, jolla kohdetta on lobattu, selviää yhteydenpidon tavoista. Yhteydenpitotapoja on voinut olla monia, mutta ilmoitusvelvollisen vastuulla on ilmoittaa niistä pääasiallinen.

Samaa aihetta ei tarvitse ilmoittaa kuin kerran, vaikka siitä olisikin ollut useampi yhteydenotto. Ilmoitusvelvollisten on ilmoitettava pääasiallinen yhteydenpitotapa jokaiseen lobbauksen kohteeseen jokaisesta lobatusta aiheesta. Aiheen kohdalla lobbauksen kohde ilmoitetaan kerran, vaikka aiheesta olisikin ollut yhteydenpitoa monta kertaa samaan henkilöön.

Jos esim. kansanedustaja mainitaan aiheen kohdalla, se kertoo, että organisaatio on ollut yhteydessä kyseiseen kansanedustajaan kyseisestä aiheesta vähintään yhden kerran kyseisen raportointijakson aikana. Mahdollisia yhteydenottoja on kuitenkin voinut olla enemmänkin, mutta näitä määriä ei rekisteriin tarvitse ilmoittaa.

Löytyykö rekisteristä yhteydenottojen luku- tai päivämääriä?

Alkuvuoden lobbauksesta tulee ilmoittaa järjestelmään heinä-elokuun aikana. Loppuvuoden lobbauksen osalta ilmoitukset tulee tehdä järjestelmään tammi-helmikuussa. Siksi ilmoituksen jättöpäivämäärä kertoo vain, kumpana puolivuotiskautena yhteydenotot tehtiin.

Ilmoitetuista aiheista selviää, keihin ja millä tavalla siitä on oltu yhteydessä. Avoimuusrekisteri ei ole tapaamispäiväkirja, joten rekisteriin ei raportoida erikseen jokaista yhteydenottoa. Rekisterin tietojen perusteella ei siten tiedetä paitsi lobbauksen päivämääriä, myöskään kuinka monta kertaa yhdestä aiheesta on tehty yhteydenottoja, olivat ne sitten tapaamisia, puheluita tai muita yhteydenpidon tapoja, sillä samasta aiheesta on voitu tehdä lukuisia yhteydenottoja tai yksi yhteydenotto.