Mistä toiminnasta ei ilmoiteta
Kaikesta vaikuttamistoiminnasta ei ilmoiteta avoimuusrekisteriin. Velvollisuus ilmoittaa toiminnasta avoimuusrekisteriin riippuu siitä, onko toiminnan tarkoituksena edistää tiettyä etua tai tavoitetta vaikuttamalla eduskunnan tai ministeriöiden valmisteluun tai päätöksentekoon.
Tilanteita, joista ei ilmoiteta avoimuusrekisteriin:
Pienimuotoinen vaikuttamistoiminta. Pienimuotoista vaikuttamistoimintaa on toiminta, jossa yksittäisiä yhteydenpitokertoja vaikuttamisen kohteisiin on kalenterivuoden aikana enintään viisi. Yhdeksi yhteydenpitokerraksi lasketaan esimerkiksi puhelinkeskustelu tai sähköpostiviesti. Yhdellä yhteydenpitokerralla voi olla useampi kuin yksi vastaanottaja. Esimerkiksi usealle vastaanottajalle lähetetty sähköpostiviesti lasketaan yhdeksi yhteydenotoksi. Olemme vastanneet pienimuotoisuutta koskeviin kysymyksiin, lue vastaukset kohdista 3—7.
Tavanomainen asiointi viranomaisen kanssa. Tavanomaista viranomaisasiointia ovat esimerkiksi erilaiset lupa- tai tukiasioiden hoitaminen, hankintoihin osallistuminen tai viranomaisen ohjaus- ja neuvontatoiminta. Pääsääntönä voidaan pitää, että teknisluonteiset ja neutraalit tiedustelutilanteet ovat tavanomaista asiointia. Sen sijaan esimerkiksi tilanne, jossa ilmoitusvelvollinen on yhteydessä viranomaisiin ja tarjoaa näkemyksiään tai tuottamaansa tietoa päätöksenteon ja valmistelun tueksi, ei ole tavanomaista asiointia.
Lakisääteisten velvoitteiden hoitaminen. Jos vaikuttamistoiminta tai sen neuvonta on erikseen laissa määritetty organisaation tehtäväksi, siitä ei tarvitse ilmoittaa avoimuusrekisterissä. Lakisääteisten tehtävien ulkopuolisesta toiminnasta on puolestaan ilmoitettava avoimuusrekisteriin. Lue lisää toimijoista, joilla on erikseen laissa määrättyjä vaikuttamistehtäviä.
Journalistisessa tarkoituksessa tehty tiedonkeruu. Kun arvioidaan, onko kyse journalistisesta tehtävästä, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että Suomen Journalistiliiton antamat journalistin ohjeet toteutuvat. Esimerkiksi mediakonsernien vaikuttamistyö on erotettava niiden journalistisesta toiminnasta ja ilmoitettava avoimuusrekisteriin.
Osallistuminen viranomaisen asettamiin tai lakisääteisiin työryhmiin, neuvottelukuntiin tai vastaaviin julkista tehtävää varten asetettuihin monijäsenisiin toimielimiin sekä eduskunnan tai ministeriöiden järjestämiin kuulemisiin, joihin osallistuminen dokumentoidaan. Avoimuusrekisteriin ei myöskään ilmoiteta valiokuntalausunnoista, ministeriöille annetuista lausunnoista tai vaikutustenarviointiin osallistumisesta, jotka nekin dokumentoidaan viranomaisen toimesta. Rekisteriin puolestaan ilmoitetaan epävirallisesta yhteydenpidosta eli erilaisista yhteistyön muodoista, joista ei jää tietoa valmisteluasiakirjoihin.
Julkinen esiintyminen yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa. Avoimuusrekisteriin ei ilmoiteta, jos organisaation edustaja osallistuu esiintyjänä tai yleisön jäsenenä kaikille avoimiin keskustelu- ja puhetilaisuuksiin. Esiintymisiä ovat esimerkiksi puheen tai esitelmän pitäminen tai paneelikeskusteluun osallistuminen. Tällaisesta toiminnasta ei tarvitse ilmoittaa rekisteriin, vaikka myös vaikuttamistoiminnan kohteita olisi kutsuttu samaan tilaisuuteen esiintymään tai seuraamaan esitystä. Jos julkisen ja avoimen tilaisuuden yhteydessä on kuitenkin myös pienemmän joukon suljettuja tapaamisia, joissa tapahtuu vaikuttamistoimintaa, on tästä ilmoitettava avoimuusrekisteriin.
Joukkoviestintä, uutis- tai asiakaskirjeen lähettäminen. Joukkoviestinnällä tarkoitetaan tietojen, mielipiteiden ja muiden viestien välittämistä laajalle vastaanottajakunnalle, johon voi kuulua myös vaikuttamistoiminnan kohteita. Joukkoviestinnässä keskeistä on viestin julkisuus. Perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa käytävästä julkisesta keskustelusta tai erilaisista laajalle joukolle tarkoitetuista asiakas- tai uutiskirjeistä tai vastaavista pääsääntöisesti yksisuuntaisista viesteistä ei ilmoiteta avoimuusrekisteriin. Jos joukkoviestinnästä kuitenkin syntyy ilmoitusvelvollisen ja vaikuttamiskohteen välille tiiviimpää, vaikuttamistoiminnaksi katsottavaa yhteydenpitoa, on tämä yhteydenpito ilmoitettava avoimuusrekisteriin.
Valtion omistajaohjaukseen sisältyvä yhteydenpito. Avoimuusrekisteriin ei tarvitse ilmoittaa esimerkiksi hallituksen ja hallitusneuvoston kokouksista ja muusta virallisesta yhteydenpidosta omistajaohjausta koskien. Sen sijaan yhteydenpidosta muista aiheista kuin omistajaohjauksesta on ilmoitettava avoimuusrekisteriin, vaikka se kohdistuisikin samoihin tahoihin, jotka hoitavat omistajaohjaukseen kuuluvia asioita. Omistajaohjauksen ulkopuoliseksi asiaksi katsotaan esimerkiksi pyrkimys vaikuttaa suoraan yhtiön ulkopuolisiin asioihin.
Puolueen lähiyhteisön nimissä tehty yhteydenpito oman puolueen kansanedustajiin, kansanedustajien avustajiin, ministereihin, ministereiden erityisavustajiin ja ministerin toimikaudeksi nimitettyihin valtiosihteereihin. Puolueen lähiyhteisöllä tarkoitetaan puoluelaissa tarkoitettua yhteisöä, säätiötä tai yhteisön tai säätiön rahastoa, jonka puolue ilmoittaa asianomaisen yhteisön tai säätiön suostumuksella valtiontalouden tarkastusvirastolle lähiyhteisökseen.
Vaikuttamistoiminnan neuvonta julkishallinnon toimijoille. Vaikuttamistoiminnan neuvonnasta julkishallinnon toimijoille ei ilmoiteta avoimuusrekisteriin.
Yhteydenpito, jonka paljastuminen voi vaarantaa yleisen tai kansallisen turvallisuuden. Avoimuusrekisteri ei muuta julkisuusperiaatetta yleisen ja kansallisen turvallisuuden kysymyksissä. Avoimuusrekisteriin ei ilmoiteta toiminnasta, joka voisi paljastaa julkisuuslain salassapitosäännösten nojalla salassa pidettävää tietoa.
Viranomaisen selvityshenkilönä toimiminen. Selvityshenkilön selvitystoimessa tapahtuvaa yhteydenpitoa ministeriöön ei ilmoiteta avoimuusrekisteriin. Selvityshenkilöihin kohdistuvasta vaikuttamisesta tulee ilmoittaa avoimuusrekisteriin.